Hengityksensuojaimet

Hengityksensuojaimet

Hengityksensuojaimia tulee käyttää vain väliaikaisena ratkaisuna tai lyhytkestoisissa töissä kun:

  • Muita torjuntatoimia suunnitellaan tai asennetaan
  • Muut ratkaisut eivät ole mahdollisia tai kun muut toimenpiteet eivät ole muuten riittäviä
  • Käyttöaika on hyvin lyhytaikainen
  • Työntekijät altistuvat voimakkaasti lyhyen aikaa (suuri pitoisuus tai suuri myrkyllisyys)

Päivittäin toistuvissa, tavanomaisissa töissä

hengityksensuojainten käyttöä tulisi välttää. Suojaimet kuormittavat käyttäjäänsä pääasiassa painollansa sekä laitteen sisään- ja uloshengityksen vastuksella. Käyttämällä puhaltimella sekä hupulla tai kypärällä varustettuja suojaimia saadaan hengitysvastus alhaiseksi ja käyttömukavuutta paremmaksi, kun suojain ei kosketa kasvoja tiiviisti.

Ilman puhallinta olevia hengityksensuojaimia tulisi käyttää vain kaksi tuntia päivässä. Suositus koskee puolinaamareita ja kokonaamareita, joihin on yhdistetty pöly- tai kaasunsuojain. Suositus pätee myös kertakäyttömaskeille. Jos käyttöaika on pidempi, tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää puhaltimella varustettuja hengityksensuojaimia tai joissakin tapauksissa paineilmaverkostoon liitettyjä suojaimia. Paineilman puhtaus ja sopivuus hengitysilmaksi on varmistettava.

Hengityksensuojaintyypit Suojainluokka Tyypillinen suojauskerroin
Hengityksensuojaimet1 Suodattava puolinaamari FFP1-3 4 - 30
Hengityksensuojaimet2 Puolinaamari P1 - P3 4 - 30
Hengityksensuojaimet3 Kokonaamari P1 - P3 4 - 400
Hengityksensuojaimet4 Puhaltimella varustettu hengityksensuojain + kypärä tai huppu THP1 - THP3 5 - 100
Hengityksensuojaimet5 Puhaltimella varustettu hengityksensuojain + naamari THP1 - THP3 10 - 500

Suojauskerroin on luku, joka ilmoittaa kuinka monenteen osaan pitoisuus suojaimen sisäpuolella putoaa verrattuna ympäröivään ilmaan. Mitä vaarallisempia epäpuhtauksia ilmassa on, sitä korkeampi suojauskerroin on valittava.

Suojainten valinta

Rakennustyössä suositeltava valinta on vähintään P2-luokan hengityksensuojain. Kohdepoistolaitteiden käytöstä huolimatta korjaushankkeen purkutyövaiheessa syntyy tavallisesti niin runsaasti pölyä, että purkutyöntekijöiden ja samassa tilassa työskentelevien muidenkin rakennustyöntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisia hengityksensuojaimia. Tavanomaisessa purkutyössä, jossa ei synny esim. kaasuja, käytetään P2-luokan pölynsuojainta. P3-luokan suojainta käytetään asbestipölyltä, homeilta ja muilta erityisen haitallisilta pölyiltä suojautumiseen.

Myös kertakäyttösuodattimia käytettäessä tulisi valita malli, jossa on uloshengitysventtiili helpottamassa hengityksen vastuksen pienentämistä.

Hengityksensuojaimien valinnassa huomioon otettavia asioita:

  • Ilmassa esiintyvien epäpuhtauksien laatu sekä pitoisuus
  • Käyttöolosuhteet (lämpötila, kosteus jne.)
  • Ergonomisuus (ei rajoita liikkumista, näkemistä tai puhumista)
  • Tiivistyvyys kasvoja vasten
  • Yhteensopivuus muiden suojainten kanssa
  • Käyttöjakson pituus
  • Mukavuus ja käytön helppous
  • Vaatimustenmukaisuus (CE- ja suojainluokka-merkinnät)

Suojainta tulee käyttää koko altistumisen ajan käyttöohjeen mukaisesti tiiviisti asennettuna, jotta suojaimen suojausteho on paras mahdollinen. Suojainta tulee käyttää valmistajan suosittelemana kokonaisuutena.

Kertakäyttöinen suojain tulee vaihtaa käytön jälkeen uuteen. Monikäyttöinen suojain tulee säilyttää puhtaassa ja mielellään ilmatiiviissä paikassa, jottei suojain ime epäpuhtauksia itseensä ja käyttöaika lyhene. Suojain tulee myös huoltaa jokaisen käyttökerran jälkeen. Irrotettavan suodattimen voi pestä neutraalilla pesuaineella. Kuumaa vettä, liuottimia ja hankausta ei tule käyttää. Suodatin tulee vaihtaa käyttöohjeiden mukaisin välein.

Tyypillisimpiä hengityksensuojainten käytössä havaittuja puutteita ovat, että:

  • Suojainta ei käytetä koko altistumisaikaa
  • Suojaimessa on vuotoja, jotka johtuvat henkilölle sopimattoman suojaimen valinnasta (johtuen esimerkiksi parrasta)
  • suojain on työhön sopimaton (suojaustaso ei ole riittävä)
  • Suojainten huolto on puutteellista (loppuun kuluneet suodattimet, muut huollon ja kunnontarkkailun puutteet)

Työntekoa huomattavasti haittaava suojain ei ole tarkoituksenmukainen ja silloin suojain jätetään helposti käyttämättä.

Lähteet

Säämänen Arto, ym. Pölyntorjunta. VTT, Tampereen aluetyöterveyslaitos, Lappeenrannan aluetyöterveyslaitos. Tampere 2004. 141 s. http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/polyverkko/index.htm

Koski Hannu, ym. Ohjeita korjausrakentamisen pölyntorjuntaan. VTT, Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos. Tampere 2013. 8 s. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2013/Putusa_ohje_laaja_130415.pdf