Osastointi ja alipaineistus

Tarkoitus

Osastoinnin tarkoitus on erottaa epäpuhtaat ja puhtaat tilat toisistaan. Osastointi tehdään käyttämällä rakennuksen valmiita ja olemassa olevia rakenteita sekä rakentamalla esim. tilapäisiä seiniä. Osastoinnin yhteydessä käytetään usein epäpuhtaiden tilojen alipaineistusta, mutta mikäli osastointi on mahdollista rakentaa riittävän tiiviisti eikä puhtaiden ja pölyisten tilojen välillä ole kulkutarvetta, ei paineistusta välttämättä tarvita.

Alipaineistuksen tarkoituksena on estää pölyn kulkeutuminen pölyisestä puhtaaseen tilaan aikaansaamalla epäpuhtaaseen osastoon alipaine. Puhtaita tiloja voidaan sopivissa olosuhteissa suojata myös synnyttämällä ylipaine ko. tiloihin.

Osastointi ja alipaineistus

Osastoinnin rakentaminen

Osastointi ja alipaineistus2

Osastoinnissa tulee pyrkiä käyttämään mahdollisuuksien mukaan valmiita rakenteita kuten paikalle jääviä väliseiniä ja -ovia. Osastoon johtavat ovet suljetaan ja ovien sekä ikkunoiden käyntivälit teipataan kiinni. Ilmanvaihtokanavien venttiilit yms. peitetään muovikalvolla ja teipataan tiiviisti.

Seinärakenteet. Mikäli olemassa olevia rakenteita ei pystytä hyödyntämään osastoinnissa tai osastot jäävät liian suuriksi tai epäkäytännöllisiksi alipaineistuksen toteuttamiseen, tulee osastointi tehdä erillisin suojaseinärakentein. Seinämät rakennetaan siten, että ne ovat riittävän kestäviä ja täyttävät palotekniset vaatimukset. Seinämien on ulotuttava alakaton yläpuolisiin kiinteisiin rakenteisiin saakka.

Väliaikaiset suojaseinät voidaan tehdä esim.

  • Teippaamalla muovikalvo olemassa oleviin rakenteisiin
  • Pingoittamalla muovi puurimoilla katon ja lattian väliin
  • Kokoamalla seinät teleskooppirungolla ja rakennusmuovilla
  • Rakentamalla pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitetut seinät puurungosta ja -levyistä

Pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitetut seinät voidaan tehdä esimerkiksi seuraavasti

  • Seinämuovin alapää asennetaan rakenteen alajuoksun alle ja tiivistetään uretaanilla
  • Muovi nostetaan yläohjauspuun ylitse ja tiivistetään uretaanilla
  • Runko tehdään 48 x 48 mm puusta (ohuempaa puuta käytettäessä rungosta tulee heikompi, mutta ala- ja yläjuoksujen kiilaaminen helpottuu)
  • Seinän alaosaan asennetaan levytys, jonka yläreuna on noin 120–150 cm lattiasta
    • Levytyksen tarkoituksena on suojata muovitusta ja osastointia iskuilta ja repeämiltä
    • Levymateriaalina voidaan käyttää esimerkiksi vaneria

Huom! Uretaanin käyttö on harkittava tapauskohtaisesti, koska sen poistaminen siististi voi olla työlästä.

Kaikissa menetelmissä on tärkeätä, että seinien liitokset sekä putket ja muut läpiviennit tiivistetään huolellisesti teipillä tai saumanauhoilla. Erityisen tiiviitä suojaseinärakenteita rakennettaessa voidaan puurungon ja olemassa olevan rakenteen väliin asentaa esimerkiksi solumuovikaistasta tehty tiiviste. Mikäli tiiviyttä halutaan edelleen parantaa, voidaan tiiviste liimata rakenteeseen uretaanivaahdolla tai rakennusliimalla.

Osastointi ja alipaineistus3

Kulkuaukot. Kulkuaukkoina käytetään tavallisesti muovi- ja muovilevyovia tai vetoketjullisia muoviovia. Mikäli on vaarana, että suojaseinän kulkuaukosta pääsee liikaa pölyä korjattavan tilan viereiseen tilaan, on rakennettava kahdesta ovesta koostuva sulkutila (asbesti- ja mikrobipurkutöissä kolmiosainen). Tarvittaessa sulkutilan ilmatila alipaineistetaan siten, että puhaltimen poisto on pölyävään tilaan.

Tilapäinen muovirakenteinen ovi voidaan tehdä seuraavasti

  • Kulkuaukon kokoisen muovin yläreunaan ja sivuille kierretään 48 mm paksuiset rimat
  • Rimat kiinnitetään seinärakenteeseen
  • Muoviin leikataan halkio alaosaan
  • Aukkoon kiinnitetään yläosastaan toinen, aukon kokoinen muovi
  • Muovin alaosaan asennetaan rima, joka vetää muovin paikoilleen aukon eteen

Rakennusmuovista tehtyä ovea kestävämpi ja parempi on muovilevyovi, jonka alaosassa on laahusmuovi. Ovi varustetaan heilurisaranoilla, jolloin siitä voidaan sujuvasti kulkea kumpaankin suuntaan ja ovi sulkeutuu itsestään. Muovilevyovi kestää useiden työmaiden käytön, mikä säästää asennus- ja materiaalikustannuksia.

Alipaineistus

Mitoitus. Pelkkä osastointi on yleensä riittämätön pölyntorjuntakeino, minkä vuoksi osastoitu, korjattava tila alipaineistetaan ympäröiviin tiloihin verrattuna. Tällöin ilmavirran suunta on puhtaasta tilasta korjattavaan tilaan päin. Poistoilma suodatetaan ja johdetaan osaston ulkopuolelle, yleensä ulos. Tavanomaisissa purku- ja korjaustöissä käytettävät alipaineistuslaitteet on valittava ja mitoitettava niin, että osastoidun tilan ilma vaihtuu 6–10 kertaa tunnissa. Vaarallisia aineita sisältävien materiaalien purkutöissä ilmanvaihtuvuuden on oltava tätäkin suurempi.
Osastoidun tilan tulisi olla 5–15 Pa alipaineinen. Liian suuri alipaine voi rikkoa suojaseinien tiivistyksiä, estää ovien aukeamista ja haitata rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa sekä aikaan saada korvausilman kulkeutumisen työskentelytilaan esim. kosteusvaurioituneiden, mikrobeja sisältävien rakenteiden läpi.

Alipaineistus toteutetaan liikuteltavilla, ilmansuodattimilla varustetuilla alipaineistuslaitteistoilla, jotka imevät ilmaa työtilasta ja puhaltavat sitä suodatettuna tavallisesti suoraan ulos joko ns. muovisukkaa, ilmastointiletkuja tai peltikanavaa pitkin.

Alipaineistuslaitteiden määrien ja tyyppien valinnassa käytetään laitekohtaisia paineentuotto- ja ilmamäärätietoja. Laitteiden mitoituksessa on huomioitava tehon aleneminen suodattimen kapasiteetin täyttyessä.

Esimerkki alipaineistajan tehon arvioinnista Esimerkki alipaineistajien määrän laskennasta
Alipaineistajan puhallinteho: 4600 m3/h P = alipaineistettavan alueen pinta-ala (m2)
Puhallinteho pääty-yhteillä: 4190 m3/h K = alipaineistettavan alueen korkeus (m)
Puhallinteho puhtaalla HEPA-suodattimella: 3200 m3/h I = ilmanvaihtokerroin (1/h)
Teho kuormittuneella suodattimella: <<3200 m3/h P = 1000 m2, K = 3,0 m, I = 6 1/h
Mitoitustehona käytetään enintään 3200 m3/h Tarvittava teho (ilmamäärä) = P x K x I = 18 000 m3/h
Tarvittavat alipaineistajat 18 000 m3 / 3200 m3/h = 6 kpl

Alipaineistusta ylläpidetään kohteen lopullisen siivouksen jälkeen niin kauan, että vaadittu ilman puhtaustaso on saavutettu.
Tarvittaessa ilman puhtaus varmistetaan ottamalla näytteitä työskentelytilan ilmasta ennen osastoinnin purkamista ja rakennustöiden jatkamista.

Poistoilma. Osastosta poistettava ilma pyritään ohjaamaan ulos rakennuksesta. Mikäli ilmavirtaa ei voida ohjata ulos, on varmistettava, ettei poistoilmavirtaus aiheuta haitallisia ilmavirtauksia ja pölyn liikettä tiloissa. Alipaineistuskoneen poistoilmaputken tilalle voidaan asentaa suutinkanava, joka hajottaa poistoilman tasaisesti tilaan.

Osastosta ulosjohdettavan ilman puhdistustarve määritetään tapauskohtaisesti. Puhdistus toteutetaan asentamalla alipaineistuslaitteisiin vaatimusten mukaiset suodattimet, vähintään F7-luokan hienosuodatin. Mikäli ulosjohdettava ilma sisältää haitalliseksi tiedettyjä aineita tai ilma johdetaan rakennuksen sisälle, on käytettävä HEPA H13 suodattimia. Esisuodattimina käytetään G3-G4 karkeasuodattimia, jotka vähentävät muiden suodattimien kuormitusta. Ulos poistettaessa yleensä ikkuna-aukkoon ruuvataan tai teipataan rakennuslevy, johon on tehty poistoputkelle reikä. Poistoputki asennetaan (ja tiivistetään) niin, että sen pää ulottuu vähintään 50 cm rakennuslevyn ulkopuolelle.

Jos poistoilmaa joudutaan johtamaan toiseen palo-osastoon tai toiseen osastoon, josta se johdetaan palo-osaston kautta ulos, asennetaan suojaseinään tarvittaessa palopelti. Lisäksi alipaineistuslaitteisto varustetaan järjestelmällä, joka kytkee sen päältä tulipalotilanteessa.

Korvausilma. Alipaineistetun tilan tulee olla niin tiivis, että korvausilmareitit voidaan mitoittaa hallitusti. Yleinen käytäntö on, että alipaineistettuun tilaan otetaan korvausilmaa kontrolloidusti noin 20 % poistettua ilmaa vähemmän. Korvausilman tulee olla mahdollisimman puhdasta, mielellään ulkoa otettua.

Talviaikaan ulkoa korvausilmaa otettaessa voidaan korvausilmareitissä käyttää lämmitintä, joka auttaa työmaan lämpötilan pysymistä hyväksyttävällä tasolla ja vähentää vedon tunnetta työskentelytiloissa. Lämmittimenä voidaan käyttää esimerkiksi sähkökäyttöistä lämpövastusta tai kaukolämpöön liitettyä vesikiertoista lämpöpatteria.

Ylipaineistus Tarvittaessa koneilla voidaan aikaan saada rakennukseen ylipaineistettuja tiloja. Kyseisille tiloille on tarvetta esim. saneerauskohteissa, joissa tekniikkatiloja halutaan suojata pölyltä. Myös ylipaineistetut tilat toteutetaan rakentamalla hyvin tiivistetyt osastot.

Suunnittelu

Osastoinnin ja alipaineistuksen suunnittelussa on tärkeätä aluksi selvittää pölyä aiheuttavat työt sekä syntyvän pölyn määrä ja laatu. Tässä voidaan käyttää avuksi ohjeen ”Työlajikohtainen pölyntorjunta” taulukkoa. Kun osastointia vaativat työt on alustavasti selvitetty, suunnitellaan osastojen sijainnit ja koot sekä poistoilmareitit jotka on luontevaa esittää pohjapiirroksissa. Samassa yhteydessä valitaan ja mitoitetaan käytettävä alipaineistuslaitteisto. Lopuksi suunnitellaan väliaikaisten suojaseinien ja ovien, läpivientien, poisto- ja korvausilmareittien yksityiskohtaiset tekniset ratkaisut.

Tärkeimmät suunnittelutehtävät ovat

  • Pölylähteiden, -laatujen ja -määrien sekä erityisten haitta-aineiden (mm. home, mikrobit ja PCB-yhdisteet) selvittäminen
  • Rakennuksen ilmavaihdon ja painesuhteiden selvittäminen
  • Ilmavuotoreittien tiivistysratkaisujen suunnittelu
  • Työmenetelmien valinnat
  • Osastoinnin rakenteet, suojaseinien sijainnit ja tilapäiset oviratkaisut
  • Käytettävä laitteisto, niiden sijoittelut ja laitteiden huoltovälit / suodattimien vaihdot
  • Tilapäiset poistoilmareitit sekä niiden tekninen toteutus
  • Henkilökohtaiset suojaimet
  • Talvirakentamisen vaatimukset
  • Palo- ja sähköturvallisuusmääräysten huomiointi
  • Työmaan siivous ja jätteenkäsittelyn toteutus
  • Mittaukset, seuranta ja dokumentointi

Työnaikaiset toimenpiteet

Työn alkaessa Pölyä aiheuttavien töiden, korjausrakentamisessa erityisesti purku-urakan aloituspalaveri on tärkeä pölyntorjunnan onnistumisen kannalta.

Aloituspalaverissa käsitellään mm. seuraavat asiat

  • Työntekijöiden ammattitaito ja kokemus kyseisestä työstä
  • Työalueen rajaus
  • Osastointien tiiveys, kulkuaukkojen ja sulkutilojen toteutus
  • Alipaineistuskoneiden ja suodattimien suunnitelmanmukaisuus ja toimivuus
  • Kohdepoistolaitteiden ja muiden pölyntorjuntaratkaisujen valmius
  • Työsuunnitelman valmius (työn vaiheistus ja eteneminen, käytettävät työmenetelmät, koneet ja laitteet kattaen purkutyöt, jätteiden siirron ja varastoinnin)
  • Henkilökohtaisten suojaimien käyttötarve ja saatavuus
  • Yhteiset pelisäännöt, kuten esim. ettei purkutyötä aloiteta eikä tehdä, mikäli pölyntorjunta ei joltain osin toimi suunnitellusti (edes ilmanvaihdon tarkistusluukkuja ei avata)

Työn aikana. Alipaineistus- ja kohdepoistolaitteistojen sekä osastoinnin kunto ja toimivuus tarkistetaan päivittäin. Osastoidun ja ympäröivän tilan paine-eroa tulisi seurata toistuvasti päivän mittaan alipaineistajan paine-eromittarista tai erillisestä tallentavasta mittarista.

Suodattimet on tarkistettava säännöllisesti ja vaihdettava tarvittaessa laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Vaihtoväli riippuu käyttöolosuhteista ja suodattimesta. Etenkin HEPA-suodattimien pinta-alat vaihtelevat huomattavasti valmistajasta ja suodatintyypistä riippuen. Seuraavien aikamäärien tarkoitus on antaa käsitys vaihtovälin suuruusluokasta, eivätkä ne siis ole ohjeellisia vaihtovälejä. Keskimääräiset suodattimien vaihtovälit: esisuodattimet puhdistetaan imuroimalla päivittäin ja vaihdetaan tarvittaessa, hienosuodatin 1–4 viikon välein ja HEPA-suodatin 1–3 kuukauden välein.

Katso erilliset taulukot:
Työlajikohtainen pölyntorjuntasuunnitelma
Osastointi- ja alipaineistussuunnitelma

Lähteet

Koski Hannu, ym. Ohjeita korjausrakentamisen pölyntorjuntaan. VTT, Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos. Tampere 2013. 8 s. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2013/Putusa_ohje_laaja_130415.pdf

Sorsa, Eetu. Työohje pölynhallinnasta alipaineistusmenetelmällä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma. Marraskuu 2011.