Pöly

Pölyt koostuvat kiinteistä hiukkasista, joiden halkaisija vaihtelee alle 1 µm:stä noin 100 µm:iin. Pölyä muodostuu tavallisimmin mekaanisen rikkomisprosessin yhteydessä, kuten kaivamisessa, murskaamisessa, hankauksessa ja poraamisessa. Pölyä syntyy myös tavaroiden ja materiaalien siirrossa, lastauksessa ja annostelussa.

Poly-taulukko

Kertyminen hengityselimistöön

Erikokoiset hiukkaset pääsevät tunkeutumaan ja kiinnittymään ihmisen hengityselimiin eri tavalla. Hengityselimet jaetaan nenä–nielu-alueeseen, kurkunpään ja keuhkoputkiston värekarva-alueen loppumiseen rajautuvaan alueeseen sekä alveoli- eli keuhkorakkula-alueeseen. Työpaikan ilman hiukkasmaisten epäpuhtauksien aiheuttamaa terveysvaaraa arvioidaan standardin EN 481 jaottelun mukaan:

  1. Hengittyvä jae
  2. Keuhkojae
  3. Alveolijae

Hiukkasmaisten ilman epäpuhtauksien raja-arvot on yleensä asetettu hengittyvälle jakeelle.

Altistuminen

Pölyaltistuminen työpaikoilla on hyvin yleistä, koska monet pölyt ovat silmälle näkymättömiä ja pölypitoisuutta on tämän vuoksi vaikea arvioida. Pölylle altistumisen haitallisuus riippuu pölylajista, pitoisuudesta (mg/m3) ja altistumisajasta.

Elimistöön kertyvä annos on monen tekijän summa. Pölystä aiheutuvat haittatekijät voivat vaihdella lievästä epäviihtyvyydestä aina palautumattomiin terveysvaikutuksiin ja jopa hengenvaarallisiin sairauksiin. Pitkällä aikavälillä syntyville haitoille on tyypillistä, että oireet on havaittavissa vasta vuosia altistumisen jälkeen.

Pölyn laskeutumisaika

Hiukkasten koko (halkaisija) vaikuttaa pölyn pysymiseen ilmassa.

  • Hienojakoinen pöly (<5 µm) leijuu, eikä laskeudu, vaan kulkeutuu ilmavirtojen mukana.
  • Vain suuremmat hiukkaset (>20 µm) voidaan havaita silmillä. Tästä johtuen muodostetaan usein harhainen kuva pölyn kulkeutumisesta

Pölyntorjunta

Rakennustyömaalla pölyjä voidaan torjua estämällä mahdollisimman tehokkaasti niiden syntyminen, siivoamalla syntyneet pölyt pois riittävän usein, rajoittamalla pölyn kulkeutumista osastoinnin ja alipaineistuksen avulla sekä käyttämällä kohdepoistoa ja ilmanpuhdistimia. Hengityksensuojaimiin tulee turvautua vain väliaikaisesti, kun työ on lyhytkestoista. Tavanomaisissa, päivittäin toistuvissa töissä työtilojen pölypitoisuus pitäisi saada niin vähäiseksi, ettei hengityksensuojaimia tarvitse käyttää.

Lähteet

Säämänen Arto, ym. Pölyntorjunta. VTT, Tampereen aluetyöterveyslaitos, Lappeenrannan aluetyöterveyslaitos. Tampere 2004. 141 s. http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/polyverkko/index.htm