Pölynhallinnassa

Lataa raportin tulostettava versio tästä

Pölyntorjunta rakennustyömaalla

rakennustyomaalla

Miksi torjua pölyjä?

  • Pölyt ovat vaarallisia
    • Terveysvaikutteiset (oma sekä muiden altistuminen)
    • Palo- ja räjähdysvaara
    • Näkyvyyden hetkellinen aleneminen
  • Estetään ympäröivien tilojen, IV-järjestelmien, laitteiden ja pintojen likaantuminen
  • Lisätään työviihtyvyyttä, työtehoa ja työn tarkkuutta
  • Pölyntorjunta säästää kuluja
    • Pölyisyydestä aiheutuu lisätöitä (siivous, työskentelyalueen esivalmistelu, suojaus)
    • Vähentää sähkötyökalujen huoltotarvetta ja pidentää työkalujen käyttöikää

HUOLELLINEN PöLYNTORJUNTA ON PARAS VAIHTOEHTO TERVEYDEN JA KOKONAISTALOUDELLISUUDEN KANNALTA.

 

Pölynhallinta ja maantiivistäminen -koulutusaineistot

Pölynhallinta ja maantiivistäminen -koulutusaineistot

Terveysvaikutukset

  • Kivi- ja puupohjaiset pölyt kuormittavat keuhkoja aiheuttaen mm. syöpää.
  • Betonipöly ärsyttää hengitysteitä ja ihoa sekä sisältää erittäin haitallista kvartsia.
  • Epäorgaaniset mineraalikuidut (esim. lasi- ja mineraalivillaeristeissä) aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä.

 

Pölynhallinta ja maantiivistäminen -koulutusaineistot

Pölyn aiheuttamia sairauksia: Pölykeuhko, syöpä, myrkytys, kovametallitauti, ärsytys ja tulehdukselliset keuhkovauriot, allergiset vaikutukset, infektiot (biologiset vaarat), sydän- ja verisuonitaudit.

 

Kustannukset

Pölyntorjunnasta aiheutuvat kustannukset Pölyntorjunnan laiminlyönnistä aiheutuvat kustannukset
Siivouskustannukset Pölystä ja pölyn leviämisestä aiheutuvat siivouskustannukset, jotka voivat olla jopa suuremmat kuin pölyä torjuttaessa
Alipaineistus- ja kohdepoistolaitteiden asennus-, vuokra- ja käyttökustannukset sekä rakennuksen lämmitysenergiakustannukset alipaineistusta käytettäessä Vahingonkorvaukset kolmansille osapuolille pölystä aiheutuneista haitoista (korvausvastuut)
Osastointien työ- ja materiaalikustannukset Työn hitaampi eteneminen, koneiden käyttöiän lyheneminen
Hengityssuojaimien kustannukset Sairauspoissaolokustannukset, ammattitautien kustannukset

 

Hyvin toteutetulla pölyntorjunnalla säästetään huomattava määrä kustannuksia verrattuna huonosti toteutettuun pölyntorjuntaan.

 

 

Pölynhallinta ja maantiivistäminen -koulutusaineistot

Mistä pölyjä syntyy?

  • Rakenteiden purkaminen
  • Jauhemaisten aineiden käsittely
  • Tiili-, kivi- ja puumateriaalien sekä lattia- ja seinäpäällysteiden työstäminen
  • Hionta- ja tasoitetyöt
  • Reikien poraaminen
  • Purku- ja uudismateriaalien siirrot, työntekijöiden liikkuminen

 

Vaaraa, jota ei tunnisteta, ei koskaan ole hallinnassa.

 

Mitä pölyt ovat?

Kiinteitä hiukkasia (

  • Hienojakoinen pöly (
  • Vain suuremmat hiukkaset ( >20 μm) ovat näkyviä, joten usein saadaan harhainen kuva pölyn kulkeutumisesta

 

 

tyomiehet

Rakentamisesta aiheutuvat pölyt

  • Kivipöly
  • Puupöly
  • Betonipöly
  • Eristevillapöly
  • Sementtipöly
  • Tasoite- ja maalipölyt
  • Mikrobeja sisältävät pölyt
  • Muut erityisen vaaraliset pölyt (asbesti, kreosootti, lyijy, PCB

 

Pölyntarjonnan pääkeinot

Ensisijainen keino

  • Estää pölyn syntyminen

Toissijaiset keinot

  • Vähentää syntyvän pölyn määrää
  • Rajoittaa syntyneen pölyn leviämistä
  • Siivota tilat säännöllisesti oikeilla menetelmillä

Viimeinen keino

  • Henkilökohtaiset suojaimet

 

Pölyntorjunnan toteutus

  1. Pölyntorjunnan tarpeen arviointi
  2. Pölynlähteiden hallinta
    • Työtapojen valinta ja pölyämisen estäminen
  3. Pölyn kulkeutumisen hallinta
    • Osastointi ja alipaineistus, kohdepoisto, suodattimet, siivous
  4. Pitoisuuden alentaminen
    • Ilmanpuhdistimet
  5. Pölynhallinta ulko-olosuhteissa
  6. Altistumisen estäminen
    • Hengityksensuojaimet
  7. Vastuut
  8. Perehdyttäminen ja työnopastus
  9. Valvonta
  10. Puhtaustason määritys
  11. Tiedottaminen

 

Pölynhallinta ja maantiivistäminen -koulutusaineistot

1. Tarpeen Arviointi

a) Voidaanko pölyn syntyminen estää
b) Kuinka pitkään pölyä syntyy
c) Työskenteleekö samassa tilassa muita
d) Voidaanko pölypäästö hallita syntykohdassa
e) Miten ilman pölypitoisuutta voidaan alentaa
f) Tuleeko käyttää hengityksensuojaimia
g) Miten ympäristölle aiheutuva pölyhaitta minimoidaan

 

 

 

Pölynhallinta ja maantiivistäminen -koulutusaineistot

2. Pölynlähteiden hallinta
  • Selvitetään pölylähteet, -laadut ja -määrät sekä erityisten haitta-aineiden esiintyminen
    • mm. home, mikrobit ja PCB-yhdisteet
  • Valitaan työtavat
    • voidaanko työvaihe tehdä jollain muulla vähemmän pölyävällä tavalla

 

3. Pölyn kulkeutumisen hallinta
  1. Osastointi ja alipaineistus
  2. Kohdepoisto
  3. Suodatus
  4. Siivous

 

Pölynhallinta ja maantiivistäminen -koulutusaineistot

Osastointi ja alipaineistus
  • Erotetaan epäpuhtaat ja puhtaat tilat toisistaan pölytiiviillä osastoinnilla käyttämällä olemassa olevia tai tilapäisiä rakenteita.
  • Epäpuhdas tila alipaineistetaan (ilmanvirran suunta on puhtaasta tilasta korjattavaan tilaan päin)
    • ALipaineistusta valvotaan paine-eromittarilla
    • Alipaineistusta ylläpidetään kohteen lopullisen siivoksen jälkeen niin kauan, että vaadittu ilman puhtaustaso on saavutettu

 

 

Alipaineistuksen toteutus
  • Käytetään liikuteltavia alipaineistuslaitteistoja, joiden toimivuus tarkastetaan päivittäin
  • Laitteiden määrien ja tyyppien valinnassa käytetään laitekohtaisia paineentuotto- ja ilmamäärätietoja
  • Mitoituksessa on huomioitava tehon aleneminen suodattimen kuormittuessa
  • Alipaineen tulisi olla 5 - 15 Pa ja ilman vaihtuvuuden 6 - 10 kertaa tunnissa (alipaineistajan puhallinteho ilmoitetaan kuutiometreinä tunnissa, m3/h)
  • Suodatettu poistoilma puhalletaan ulos tai hallitusti rakennuksen sisään
  • Korvausilmaa otetaan kontrolloidusti n.20% poistettua ilmaa vähemmän
  • Seinämien rakentamisessa sekä läpiviennissä tulee ottaa huomioon palotekniset vaatimukset ja käyttää tarvittaessa palopeltejä.

Pölynhallinta ja maantiivistäminen -koulutusaineistot

 

 

Kohdepoisto

Kohdepoistolla kerätään merkittävä osa pölystä pois työskentelyalueelta

Pölynhallinta ja maantiivistäminen -koulutusaineistot

  • KORKEAPAINEINEN
    • Rakennusimuri tai keskuspölynimurijärjestelmä
    • Imuletku liitetään työkoneeseen (saha, sirkkeli, jyrsin, hiomalaite...)
    • Syntyy nopea pölyä sieppaava ilmavirtaus -> pölynpoiston tehokkuus noin 80-90%
    • Valitaan sopiva ilman virtausnopeus imettävän materiaalin painon mukaan (esim. puupölylle n.14-16 m/s ja betonipölylle n. 25-30 m/s)
    • Kohdepoistoimurin suodattimien kuormittumista tulee seurata
  • MATALAPAINEINEN
    • Ilmanpuhdistaja tai osastoinnin alipaineistukseen suunniteltu laite
    • Syntyvä virtausnopeus melko alhainen -> sieppausetäisyys pieni
    • Sopii myös työhön, jossa ei voida käyttää korkeapaineista kohdepoistoa
    • Edullinen ratkaisu yksittäisiin pienii töihin

 

Paras lopputulos saadaan käyttämällä sekä korkea- että matalapaineista kohdepoistoa.

 

 

Suodatus

Suodattimet3

  • Suodattimen tehtävä on poistaa ilmavirrasta hiukkasmaisia epäpuhtauksia
  • Pölynpoistoon käytetään yleensä kuitusuodattimia
  • Suodattimiin kerääntyvä pöly tukkii suodatinta ja estää ilman virtausta
  • Suodattimet jaetaan tehokkuuden mukaan eri suodatusluokkiin
    • Karkeasuodattimet G1-G4
    • Mediumsuodattimet M5-M6
    • Hienosuodattimet F7-F9
    • EPA Suodattimet E10-E12
    • HEPA Suodattimet H13-H14
    • ULPA Suodattimet U15-U17
  • Vaarallisilla pölyillä ja palautettaessa ilma sisätiloihin on käytettävä H13 -luokan suodatinta

Suodatin on vaihdettava riittävän usein!

 

 

Pölynhallinta ja maantiivistäminen -koulutusaineistot

Siivous

Työnaikainen siivous

  • Työmaa tulee siivota säännöllisesti (esim. päivittäin)
  • Käytössä kuivamenetelmät: lasta, keskuspölynimuri tai erikoissuodattimella varustettu teollisuusimuri
  • Harjan käyttö on P1-rakentamisessa käyttö

Kaksiosainen loppusiivous

  • Käytössä kuiva- ja märkämenetelmät
  • 1. vaiheessa poistetaan taso- ja lattiapinnoilta suojat, puhdistetaan taso-, pysty- ja lattiapinnat pölystä
  • P1-rakentamisessa arvioidaan pintapölyn määrä loppusiivouksen ensimmäisen vaiheen jälkeen ennen ilmanvaihtolaitteiston toimintakokeita
  • 2. vaiheessa tilat siivotaan urakka-asiakirjoissa määriteltyyn vaatimustasoon ja suoritetaan lattiamateriaalien käyttöönottopesu ja -suojaus.

 

 

4. Pitoisuuden alentaminen

Ilmanpuhdistus

  • Tilan pölypitoisuutta voidaan alentaa kierrättävän ilmanpuhdistimen avulla
  • Ilmanpuhdistin suodattaa laitteen läpi kulkevan ilman ja puhdistettu ilma palautuu välittömästi sisätilaan
  • Puhdistustehoa kuvataan puhtaan ilman tuotolla (CADR, clean air delivery rate), joka on laitteen ilmamäärän ja erotuskyvyn tulo
  • Puhdistimissa käytetään mekaanisia kuitusuodattimia tai sähkösuodattimia

 

5. Pölynhallinta ulkona
  • Vesikastelu
    • Letkulla tai sumuttamalla
  • Kohdepoisto
    • Sirkkelit, porta, piikausvasarat jne.
  • Julkisivusuojat
  • Alipainekortit

kastelu

 

Pölynhallinta ja maantiivistäminen -koulutusaineistot

6. Altistumisen estäminen
Hengityksen suojaimet
  • Väliaikainen ratkaisu
  • Lyhytkestoiset työt
  • Suojainta tulee käyttää koko altistumisen ajan käyttöohjeen mukaisesti tiiviisti asennettuna
  • Rakennustyössä suositeltava valinta on vähintään P2-luokan hengityksensuojain

Pölyntorjunta pitäisi toteuttaa niin, ettei tavanomaisissa, päivittäin toistuvissa töissä tarvitsisi käyttää hengityksensuojaimia.

 

 

7. Vastuut
  • Päätoteuttajan tulee esittää rakennuttajalle suunnitelma
    • Pölyn vähentämiseksi ja sen leviämisen estämikseksi (VNA 205/2009, 10 §)
    • Rakennustyömaa-alueen käytöstä, jossa kiinnitetään huomiota työmaan järjestykseen ja siisteyteen sekä pölyn torjuntaan ja hallintaan tarvittavien rakenteiden ja laitteiden sijoitukseen (VNA 205/2009, 11 §)
  • Rakennuttajan tulee valvoa pölyntorjunnan toteutumista (työnjohtaja, turvallisuuskoordinaattori)
  • Urakoitsijoiden sekä työntekijöiden tulee käyttää sovittuja pölyntorjuntamenetelmiä oman ja muiden turvallisuuden takaamiseksi sekä pölyn leviämisen estämiseksi

 

8. Perehdytys ja työnopastus

 

PEREHDYTYS
työntekijän saama opastus ennen itsenäisen työskentelyn aloittamista työmaalla tai uusilla laitteilla ja menetelmillä

TYÖNOPASTUS
työn aikana annettavaa opastusta ja ohjausta

 

TAVOITE, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ

  • Tuntee työmaan ja organisaation
  • Tiedostaa vaarat ja osaa toimia oikein tapaturman sattuessa
  • Tuntee turvallisuusmääräykset ja -ohjeet
  • Ymmärtää tarvittavien henkilönsuojaimien käytön merkityksen
  • Tietää, kuka antaa tarvittaessa lisäopetusta ja ohjausta
  • Tuntee pölyävät työvaiheet, synnyttyvät pölyt ja niiltä suojautumisen keinot
  • Tietää työmaan pölyntorjuntaratkaisut ja milloin ja miten kohdepoistolaitteita käytetään

 

 

9. Pölyntorjunnan valvonta
  • Sovittujen toimintapojen toteutumista tulee valvoa
    • Verrataan toteutusta suunnitelmiin aistinvaraisesti tai mittauksin
  • Havaittuihin poikkeamiin tulee puuttua
  • Huomiota tulee kiinnittää mm. siihen, että
    • alipaineistajat ovat päällä ja toimivat ja alipaineistus on riittävä
      -> Silmämääräisesti väliaikaisista seinistä havainnoimalla tai tarvittavin mittalaittein paine-eroa seuraamalla (paine-eromittarit, alipaineistajan mittari)
    • osastointien rakenteet (seinät, ovet, läpiviennit) ovat ehjät
    • ovet ja kulkuaukot suljetaan
    • kohdepoistolaitteita käytetään
    • suodattimet ovat toimintakuntoisia
    • hengityksensuojaimia käytetään tarvittaessa

 

Pölynhallinta ja maantiivistäminen -koulutusaineistot

10. Puhtaustason määritys
  • Pohjautuu urakka-asiakirjoissa esitettyihin laatumenetelmävaatimuksiin ja puhtaustasoihin
  • Puhtaustaso voidaan määrittää:
    • Purku- ja rakennustöiden aikana
      • Visuaalisesti arvioiden
      • Ilman pölypitoisuusmittauksia tekemällä sisäilman laadun arvoimiseksi
    • Ennen ilmanvaihtolaitteiston toimintakoetta ja vastaanottoa
      • Visuaalisesti arvioiden
      • Pintamittauksin (pintapölyn mittaus vähintään kaksi tuntia loppusiivouksen jälkeen)

Pölynhallinta ja maantiivistäminen -koulutusaineistot

 

11. Tiedottaminen

Pölyntorjuntaan liittyvistä erityistoimenpiteistä ja järjestelyistä tulee tiedottaa kaikkia osapuolia

  • Työntekijät
  • Urakoitsijat
  • Asukkaat
  • Naapurit

 

Rakennustöiden puhtausluokitus

Pölynhallinta ja maantiivistäminen -koulutusaineistot

luokitus

 

spm

Sisäilmastoluokitus

Sisäilmastoluokitus 2008 esitetään Ratu 437-T ohjeessa:

  • Sisäilmastoluokat (S)
    • Yksilöllinen sisäilmasto S1
    • Hyvä sisäilmasto S2 (ns. perustaso)
    • Tyydyttävä sisäilmasto S3
  • Rakennustöiden puhtausluokitus (P)
    • Puhtausluokat P1 ja P2
  • Rakennusmateriaalien päästöluokitus (M)
    • Päästöluokat M1, M2 ja M3

 

LISÄTIETOA AIHEESTA: Sisäilmayhdistyksen kotisivut

 

Sisäilmastoluokat ja rakennustyö

Kun pyritään tekemään sisäilmastoltaan S1- tai S2-luokan rakennus

  • rakennustyöt täytyy toteuttaa rakennustöiden puhtausluokan P1 mukaisesti
  • on käytettävä etupäässä M1-luokan materiaaleja ja rajoitettava M2- ja M3-luokan materiaalin käyttöä

 

Puhtausluokat

P1 P2
Rakennuksen tulee olla puhdas eikä pinnoilla saa olla irtolikaa tai pölyä ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset voidaan poistaa ja toimintakokeet aloittaa. Pölynkertymille on määritetty suurimmat sallitut arvot Rakennustyö toteutetaan ilman erillisiä puhtausvaatimuksia. Noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimuksia. Työlle ei ole määritelty selkeitä toimintaohjeita eikä pölylle mittavia raja-arvoja. P2-luokka vastaa normaalia hyvä rakentamisen mukaista käytäntöä

 

Puhtausluokka P1:n tavoitteet

  • Ohjeistaa rakennustyötä, tilojen siivousta sekä materiaalien varastointia ja suojausta niin, että puhtausvaatimukset täyttyvät
  • Varmistaa, että rakennuksen käytön aikana sisäilmaan ei kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpyhtauksia
  • Estää rakennuksen loppukäyttäjille mahdollisesti aiheutuvia terveys- ja viihtyisyyshaittoja

 

luokitus

Vinkkejä P1:n toteutukseen (1)

  • Suojataan pölyävät työvaiheet (osastointi, alipaineistus, kohdepoisto, suodatus)
  • Ylläpidetään puhtaustasoa säännöllisellä siivouksella
    • Varataan riittävästi resursseja puhtaanapitoon eri työvaiheissa
    • Tehdään ennakkosuunnitelma työmaan puhtaanapitoon (esim. työmaan imurointiin kauttaaltaan viikon aikana)
  • Huolletaan käytettävää pölynhallintakalustoa sekä seurataan sen toimivuutta
  • Suojataan työkohde tai rakennusmateriaalit sääsuojauksella sateelta, lumelta, jäältä, tuulelta, pakkaselta sekä liialta auringonvalolta
  • Lajitellaan jätteet
  • Käytetään vähäpäästöisiä materiaaleja ja tarvikkeita

 

 

Vinkkejä P1:n toteutukseen (2)

Pölynhallinta ja maantiivistäminen -koulutusaineistot

  • Tulpataan IV-kanavistot ja asennetaan ne puhtaina
  • Huomioidaan puhtausluokituksen vaatimukset työmaa-aikataulun laadinnassa
  • Seurataan toteutusta tekemällä työmaakierroksia siisteyden, järjestyksen ja jätelajittelun valvomiseksi
    • Raportoidaan valvonnan tulokset
    • Korjataan puutteet
    • Kohdistetaan kulut niiden aiheuttajille
  • Informoidaan puhtaustasovaatimuksista ja toimintatavoista kaikkia urakoitsijoita

LOPPUTULOKSEEN VAIKUTTAVAT ASENNE, PANOSTUS JA YHTEISTYÖ

 

 

Suunnitelmallisella ja riittävin resurssein toteutetulla PÖLYNTORJUNNALLA vähennetään merkittävästi pölystä aiheutuvia haittoja.

 

Ohjeluettelo

Koulutusmateriaaliin sisältyvät ohjeet

  • Hengityksensuojaimet
  • Kohdepoisto
  • Kustannuslaskuri
  • Osastointi ja alipaineistus
    • Osastointi- ja alipaineistussuunnitelma (taulukko)
  • Perehdyttäminen ja työnopastus
  • Pölyjen lyhyt oppimäärä
  • Puhtausluokan P1 ohjeet
  • Siivous
  • Suodattimet
  • Rakennusmateriaalien suojaus työmaalla
  • Työlajikohtainen pölyntorjunta
    • Työlajikohtainen pölyntorjuntasuunnitelma (taulukko)

 

Aineiston on toteuttanut
  • Teknologian tutkimuskeskus VTT
    Hannu Koski, Inga Mattila, Aimo Taipale

 

yhteistyokumppanit

Hankkeeseen ovat myötävaikuttaneet seuraavat yhteistyökumppanit
  • Työsuojelurahasto
  • Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry
  • Talonrakennusteollisuus ry
  • Talon rakennuskonepäälliköt ry
  • Cramo Finland Oy
  • Hilti Suomi Oy
  • Ramirent Finland Oy
  • Skanska Rakennuskone Oy