Rakennuskonevuokraus sinnittelee ennallaan kuluvana vuonna – ensi vuosi miinuksella

Suomen BKT tulee uusimpien ennusteiden mukaan vähenemään 5...10 prosenttia kuluvana vuonna, mikäli koronapandemian rajoituksia purkamista jatketaan tämänhetkisten suunnitelmien mukaan niin meillä kuin muualla. Talouskehitykseen vaikuttaa merkittävästi myös kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamus tulevaisuuteen. Kuluttajien ja yritysten hankinta- ja investointipäätösten syntymiseen kuluva aika, viive rajoitusten purkamisen jälkeen on tärkeä saada lyhyeksi. Tähän pyritään mm. poikkeuksellisen voimakkailla elvytystoimilla.

Rakentamisen lähtökohtatilanne koronapandemian alkaessa maaliskuussa oli erinomainen. Työkantaa oli paljon, tilauskirjat olivat hyvällä tasolla vuoden vaihteessa ja uusien talonrakennushankkeiden määrä kasvoi vielä tammi-helmikuussa. Kun rakennushankkeita rakennetaan tyypillisesti noin 1...1½ vuotta, merkitsee se, että töitä riittää kuluvan vuoden lopulle saakka. Uusien hankkeiden käynnistyminen vähenee selvästi tänä vuonna, erityisesti toisella vuosineljänneksellä. Tämä alkaa vaikuttaa jatkossa yhä voimakkaammin rakentamiseen ja konevuokraukseen.

Rakennuskonevuokrauksen määrän ennakoidaan kuitenkin pysyvän ennallaan tai olevan lievästi kasvussa tänä vuonna. Toimitilarakentamisen siirtyminen rakentamisen veturiksi tukee voimakkaasti konevuokrausta, koska koneiden käyttö niiden rakentamisessa on suurempaa kuin esimerkiksi asuntorakentamisessa. Myös asuntoaloitukset olivat kasvussa loppuvuonna ja tammi-helmikuussa, mikä vaikuttaa myös positiivisesti konevuokraukseen tänä vuonna.

Talouden pysähdys pyritään saamaan lyhyeksi

Koronakriisin rajoittamistoimet ovat vaikuttaneet voimakkaasti talouskehitykseen. Joillakin toimialoilla toiminta on ollut lähes pysähdyksissä. Rakentamista ei ole kuitenkaan pysäytetty kuin harvoissa maissa (mm. Italia ja Espanja). EU-maissa rajoitustoimien ja epidemian ennakoidaan vähentävän talouskasvua 5...8 prosenttia kuluvana vuonna. Suomelle tehdyt talousennusteet ovat hyvin vastaavat. Ennakointilaitokset ovat tehneet myös ns. riskivaihtoehtoja talouskehitykselle, jolloin rajoitustoimet olisivat voimassa yli 3 kuukautta. Ne ennakoivat talouden vähenemistä tänä vuonna 10...15 prosentilla. Ensi vuodelle ennakoidaan +2...+6 prosentin talouskasvua myös riskiennusteissa.

Rakentaminen vähenee melko kohtuullisesti 2020, alamäki jatkuu 2021

Rakentamisen kuluvan vuoden kehityksen kannalta on keskeistä, että käynnistettyjen toimitilahankkeiden määrä kasvoi viime vuonna ja kuluvan vuoden alussa. Viime loppuvuoden rakennuskone-ennusteessa ennakoitiin vielä pientä kasvua koko rakentamiselle tälle vuodelle. Nyt kasvua ei enää ennakoida, vaan rakentamisen määrän ennakoidaan vähenevän 3...5 prosenttia tänä vuonna.

Julkisten palvelurakennusten (koulut, sairaalat, areenat) rakentaminen on ennätysvauhdissa. Myös teollisuushankkeita on käynnissä runsaasti. Markkinoiden kehitysennuste tälle vuodelle on näille sektoreille vain hieman pienempi kuin joulukuussa 2019 ennakoituu. Asuntorakentamisen määrän vuonna 2019 alkanut väheneminen jatkuu voimakkaana sekä tänä että ensi vuonna. Korona vie asuntoaloituksia erityisesti tältä vuodelta. Tälle vuodelle ennakoitu uudisrakennusten aloitusten väheneminen (-15...-20 %) näkyy pääosin ensi vuoden rakentamismäärässä ja vuokrakysynnässä. Uusien hankkeiden aloitusmäärän lasku pysähtyy ensi vuonna (-0 %).

Rakentaminen työmailla on sujunut kohtuullisen hyvin koronakriisin aikana. Puutteita työvoimasta tai materiaaleista ei ole juurikaan tullut esille. Uusiakin hankkeita on käynnistynyt kohtuullisesti näihin päiviin saakka.

Myönteisiä seikkoja rakentamiselle ovat korkojen pysyminen matalalla ja kuluttajien asunnonostoaikomusten pysyminen melko hyvällä tasolla, vaikka yleinen luottamus laski reippaasti huhtikuussa. Jatkossa käynnistymisiin vaikuttavat keskeisesti talouden, myös maailmantalouden, työttömyyden ja luottamuksen kehitys. Ensi vuonna rakentamisen määrän ennakoidaan vähenevän perusvaihtoehdossa 3...4 prosenttia. Mikäli rajoitukset jatkuvat tai kiristyvät uudelleen nykyarvioon nähden, näkyy se ensi vuoden rakentamisen suurempana miinuksena.

Konevuokramarkkinat hienoisesti plussalla – ensi vuonna miinusta

Vuokraustoiminnan arvo oli viime vuonna reilut 820 miljoonaa euroa, volyymi kasvoi puoli prosenttia. Rakentaminen on ylivoimaisesti suurin vuokrakoneiden käyttäjäsektori, ¾-osaa konevuokrauksesta. Seuraavina ovat teollisuus, palvelusektori, julkishallinto ja kuluttajat. Niissä koneita käytetään huolto-, asennus- ym. töihin.

Vuokrakysynnän jatkuminen hyvänä tässä suhdannetilanteessa, jossa hyvin monien toimialojen volyymi ja liikevaihto ovat laskevia, on myönteinen poikkeus. Kasvu tulee toimitilojen uudistalonrakentamisesta, jonka vuokramarkkinat kasvavat 8 %. Kasvua on eniten sairaaloiden, kokoontumisrakennusten, koulujen, teollisuuden, ja toimistojen rakentamisessa. Eniten vuokraus vähenee kerrostalorakentamisessa. Koko uudistalonrakentamisen vuokramarkkina kasvaa tänä vuonna yhden prosentin ja vähenee ensi vuonna 10 prosenttia. Kaikki vuokrasektorit huomioiden rakennuskoneiden ja -kaluston vuokravolyymi kasvaa tänä vuonna prosentilla (joulukuun ennuste + 5 prosenttia). Muutokseen vaikuttaa osin myös Porvoon jalostamon huoltoseisokin aiheuttaman suuren konekysynnän lykkääntyminen pääosin ensi vuoteen. Vuonna 2021 vuokramarkkina pienenee 2...5 prosenttia. Keskeinen syy on uusien hankkeiden käynnistymisen vähentyminen. Epidemian rajoitusten jatkuminen ja luottamuksen palautumisen viive syksyyn voivat suurentaa ensi vuoden laskuvauhtia yli 5 prosenttiin. Siihen kannattaa myös varautua.  

Vuokrakoneiden käyttö korjausrakentamisessa kasvaa sekä tänä, että ensi vuonna. Koronakriisi vaikuttaa korjauskysyntään osin ylös ja osin alaspäin, mutta kokonaisvaikutus on negatiivinen. Korjaaminen on painottunut ammattimaiseen toimintaan, mutta nyt ennakoidaan myös kuluttajien vuokrakysynnän kasvavan. Kuluttajien remontointiaktiivisuuden kasvu on näkynyt mm. rautakaupan myynnissä ja kuluttajien remontointiaikomuksissa. Kuluttajakorjaamisen piristyminen kasvattaa jonkin verran koneiden vuokrakysyntää. Toisaalta korjaushankkeiden käynnistämiseen tulee viivästymiä eikä osalle työmaista ole pääsyä. Suuri osa korjauksista kyetään kuitenkin tekemään tiloissa, joissa ei ole asukkaita tai muita tilankäyttäjiä ja niissä aktiivisuus voi jopa lisääntyä. Kotitalousvähennyksen nostaminen on esillä mahdollisena elvytystoimena.

Rakennuskonevuokraus muille aloille on myös pienessä kasvussa. Porvoon jalostamon suurseisokin vaikutus kasvuun on merkittävä erityisesti ensi vuonna.

Rakentamisessa käytetään aiempaa enemmän sääsuojia sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Telineiden ja suojauskaluston vuokraus kasvaa edelleen muita koneryhmiä enemmän.

Rakennuskoneiden myynti ja tuonti kehittyi viime vuonna odotuksia paremmin. Odotukset olivat negatiiviset, mutta kauppamäärä päätyi jopa pienoiseen kasvuun. Tänä vuonna koneiden myynnin muutoksen ennakoidaan olevan -25...-10 prosentin haarukassa ja näkymä on heikentynyt selvästi joulukuusta.

Taulukko: Rakennuskoneiden vuokramarkkinat ja niiden volyymimuutos (ei sisällä hintojen muutosta)

Lisätietoja:

Markku Riihimäki
toimitusjohtaja
Forecon Oy
040 704 1187
markku.riihimaki(at)forecon.fi

Pekka Pajakkala
johtava neuvonantaja
Forecon Oy
0400 476 249
pekka.pajakkala(at)forecon.fi

Juha Ala-Hiiro
johtava asiantuntija
Teknisen Kaupan Liitto
040 197 3414
juha.ala-hiiro(at)tekninen.fi