Siivous

Siivous

Rakennussiivouksella tarkoitetaan rakentamisen aikaista siivousta sekä kaksivaiheista loppusiivousta sen jälkeen, kun tiloissa ei enää tehdä rakennus- tai asennustöitä. Sekä rakentamisen aikaisen siivouksen että loppusiivouksen sisältö ja vastuut määritellään urakka-asiakirjoissa.

Rakentamisen aikaista siivousta ylläpidetään rakentamisen alusta loppusiivouksen ensimmäiseen vaiheeseen asti. Siivous pitää sisällään rakennusjätteen poiston ja karkean lian sekä pölyn ja hienojakoisen lian poistamisen kuivamenetelmiä käyttäen.

Loppusiivouksen ensimmäisessä vaiheessa rakennuksen taso- ja lattiapinnoilta poistetaan suojat ja puhdistetaan ne pölystä, jotta saadaan estettyä pölyn kulkeutuminen ilmanvaihtolaitteistoon toimintakokeiden aikana. Toisessa vaiheessa siivotaan laskeutunut pöly, poistetaan tahrat ja suojataan lattiamateriaalit valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Siivouksen on todettu olevan pölylle altistava työvaihe, joten siivouksen aikana on tarvittaessa käytettävä asianmukaisia henkilökohtaisia suojaimia.

Tarkoitus

Siivouksen tarkoituksena on poistaa syntyneet pölyt ja muut epäpuhtaudet tiloista, jotta voidaan vähentää ilman pölypitoisuutta sekä pölyn siirtymistä muihin tiloihin. Näin saadaan vähennettyä pölyn leviämistä rakennuksessa, terveyshaittoja, laitevikoja ja asennettavien IV-järjestelmien likaantumista sekä parannettua työturvallisuutta ja -mukavuutta. Hyvin organisoidulla sekä koko rakennusajan kattavalla siivouksella säästetään kuluja sekä helpotetaan loppusiivousta.

Rakentamisen aikainen siivous

Työmaa tulee siivota säännöllisesti, tarvittaessa päivittäin. Rakentamisen aikaisen siivouksen laatua tulee seurata viikoittain. Työvaiheissa syntyvät jätteet ja pöly siivotaan välittömästi työvaiheen päätyttyä tai työvaiheen keskeydyttyä. Rakennusmateriaalien ja -jätteiden säilytystä rakennustiloissa tulee välttää, sillä ne hankaloittavat puhtaanapitoa.

Käytettävät siivousvälineet ja -koneet

  • Lasta
  • Vaatimusten mukaisilla suodattimilla varustettu teollisuusimuri tai keskuspölynimuri
  • Imevä lakaisukone (imusiivekkeillä ja suodattimilla)

Siivous2

Rakentamisen aikaisessa siivouksessa käytetään pääasiassa kuivamenetelmiä. Jätteiden keräämiseen käytetään yleensä apuna lastaa tai lapiota. Jäteaines lajitellaan syntypaikallaan jäteastioihin tai -säkkeihin, jotka tulee siirtää jätteenkeräyspisteeseen mahdollisimman pölyttömästi.

Pöly ja muu hienojakoinen lika poistetaan imuroimalla käyttäen siirrettävää teollisuusimuria tai keskuspölynimuria. Mahdollisimman pitkä yhtämittainen työskentelyaika tuo parhaan tuloksen.

Mikäli rakennuksessa on useita kerroksia, on yleensä järkevää käyttää keskuspölynimuria. Keskuspölynimuri sijoitetaan yleensä alimman kerroksen rappukäytävään, kellariin tai rakennuksen ulkopuolelle. Runkolinja vedetään esimerkiksi metalliputkella tai jäykällä imuletkulla. Jokaiseen kerrokseen asennetaan automaattikäynnistyksellä varustetut imurasiat.

Jos keskuspölynimurin käyttö ei ole mahdollista tai muuten järkevää, toteutetaan siivoaminen teollisuusimurilla. Teollisuusimurissa tulee olla tehokas suodatus (esim. erillinen karkeasuodatin ja HEPA H13 suodatin) Suodattimen kunnosta tulee huolehtia, jotta se ei ole esim. repeytynyt. Suodattimen ollessa tehoton ja vaurioitunut imuri levittää pölyn ilmaan. Teollisuusimurin tulee olla helposti huollettavissa ja suodatin puhdistettavissa/vaihdettavissa.

Rakennuksen loppusiivous

Loppusiivous voidaan aloittaa rakennuksessa vaiheittain siten, että loppusiivoukseen kuuluvat alueet eristetään tiloista, joissa vielä suoritetaan rakennus- tai asennustöitä. Kulku likaisen ja puhtaan alueen välillä minimoidaan pölyn leviämisen välttämiseksi. Tilojen eristäminen toteutetaan pölytiiviillä suojaseinillä tai -ovilla.

Ensimmäinen vaihe

Loppusiivouksen ensimmäinen vaihe aloitetaan poistamalla taso- ja lattiapinnoilta suojat. Suojauksessa käytetyt materiaalit viedään jätteenkeräyspisteeseen. Suojausten poisto suositellaan tehtävän kaksi päivää ennen siivouksen aloittamista, jotta pöly ehtii laskeutua.

Rakennuksen taso-, pysty- ja lattiapinnat puhdistetaan pölystä käyttäen lastaa ja imuria sekä nihkeä- ja kosteapyyhintää sekä peseviä menetelmiä. Työnsuunnittelussa tulisi huomioida alakattojen yläpuolisten osien siivoaminen ennen alakattojen sulkemista.

Mikäli rakennus toteutetaan sisäilmastoluokan S1 tai S2 mukaisesti noudattaen P1-puhtausluokitusta, pölykertymälle on annettu suositusarvot sisäilmastoluokituksessa 2008 (Taulukko 1). Tilojen pintapölyn määrä mitataan loppusiivouksen ensimmäisen vaiheen jälkeen ennen ilmanvaihtolaitteiston käyttökokeita. Pintapölyn mittauksen saa tehdä aikaisintaan kaksi tuntia loppusiivouksen jälkeen.

Tarkastusajankohta Arvioitavat pinnat Pölykertymä %
Ennen ilmanvaihdon toimintakokeita
  • Alakaton yläpuoli
  • Pinnat yli 180 cm korkeudella
  • Pinnat alle 180 cm korkeudella (pl. lattiapinnat)
5,0
Ennen rakennuksen luovutusta
  • Pinnat yli 180 cm korkeudella
  • Pinnat alle 180 cm korkeudella
1,0
  • Lattiapinnat
3,0

Ensimmäisen vaiheen valmistuttua järjestetään katselmus, jossa todetaan haluttujen vaatimusten täyttyminen. Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa ilmanvaihtolaitteiston käyttökokeet.

Toinen vaihe

Loppusiivouksen toisessa vaiheessa siivotaan ilmanvaihtolaitteiston käyttökokeiden aikana pinnoille laskeutunut pöly. Tilat siivotaan urakka-asiakirjoissa määritellyn vaatimustason mukaisiksi sekä suoritetaan lattiamateriaalien käyttöönottopesu ja -suojaus materiaalin valmistajan ohjeiden mukaan.

Tilojen puhtaus loppusiivouksen jälkeen arvioidaan visuaalisesti vertaamalla siivoustulosta määriteltyyn puhtaustasoon. Havaitut poikkeamat tulee korjata ennen tilojen käyttöönottoa. Noudatettaessa P1-puhtausluokitusta tilojen pintapölyn määrä mitataan loppusiivouksen toisen vaiheen jälkeen uudestaan. Pölykertymän suositusarvot ennen rakennuksen luovutusta ovat taulukossa 1. Pintapölyn mittauksen saa tehdä aikaisintaan kaksi tuntia loppusiivouksen jälkeen.

Siivous3

Käytettävät siivousvälineet ja -koneet

  • Lasta
  • Imuri (keskuspölynimuri tai erikois-suodattimella varustettu teollisuusimuri)
  • Lattiaraappa
  • Moppi
  • Siivousliinat
  • Yhdistelmäkone
  • Imevä lakaisukone (imusiivikkeillä ja suodattimilla)
  • Lattianhoitokone

Lähteet

Metso Sami, Salovaara Jarkko. Ramirent Finland Oy, Lemminkäinen Talo Oy. Pölyntorjunta P1 rakennustyömaalla. Luentomateriaali. 2013. 75 s.

Andersson Tarja. Rakennussiivous. Suomen siivoustekninen liitto. Mikkeli 2004. 36 s.

Kokkonen Anna, ym. Pölynhallinta korjausrakentamisessa. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio 2013. 142 s.

Säämänen Arto, ym. Pölyntorjunta. VTT, Tampereen aluetyöterveyslaitos, Lappeenrannan aluetyöterveyslaitos. Tampere 2004. 141 s.